Näytetään tekstit, joissa on tunniste käytöstavat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käytöstavat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Isänmaan (epä)toivot

Taisin jossain ihan ensimmäisistä kirjoituksistani kertoilla näkemyksiäni nykynuorisosta ja sen käytöksestä. Tässä ajattelin jatkaa samaa linjaa, koskapa tein taas tänään asian tiimoilta uusia havaintoja.

Olin illansuussa noin yhdeksän aikaan koiran kanssa iltalenkillä läheisessä puistikossa. Pitkin päivää oli sadellut vettä, joka oli sitten jäätynyt peiliksi kävelytien pintaan. Tämmöisellä nuorella, atleettisella ja vetreällä (HAH! kirj. huom.) adoniksellakin oli vaikeuksia pysyä pystyssä, joten ei siis ollut mikään ihme, että kauempana hitaasti köpötellyt vanhempi rouva hävisi yhtäkkiä näköpiiristä lumipenkan taakse. Toisin sanoen siis kaatui.

Kun näytti siltä, ettei rouvashenkilö omin avuin päässyt ylös ja vaikutti vähän satuttaneensakin itseään, loikkasin penkan puolelle paremman pidon saamiseksi ja hölköttelin paikalle. Toisesta suunnasta saapui myös auttamaan keski-ikäinen herrasmies tuulipuvussaan, ilmeisesti iltakävelyllä hänkin. Yhteistuumin saimme mummelin jaloilleen, onneksi ei ollut pahemmin käynyt ja selvittiin säikähdyksellä ja kipeällä takamuksella.

Vaan mitä teki tapauksen nähdessään joukko nuoria miehenalkuja (neljä n. 16-17-vuotiasta kollia), jotka istuskelivat juomassa keskiketterää puiston leikkipaikan kiipeilytelineessä? Ei vät tehneet mitään. Tai no, nyt valehtelin. Räjähtivät nauramaan. Ihan totta. Kertokaapa nyt tyhmälle kun tyhmä ei ymmärrä, että missä on mennyt kotikasvatus taas väärään suuntaan kun reaktio vanhemman ja muutenkin huonosti liikkuvan kanssaihmisen itsensä loukkaamiseen on tällainen.

Aiemmin mainitun herrashenkilön karjaisu "Turvat kiinni ja auttamaan" ei saanut yhtään sen parempaa vastakaikua, jätkät lähtivät vain hekotellen maleksimaan kohti keskustaa. Hetkisen kävi mielessä soittaa poliisille herrojen tuntomerkit ja ilmoittaa heitteillejätöstä. Kai siinä jollain tasolla semmoisesta oli kyse, en tiedä kun en tunne lakeja ja asetuksia niin hyvin. Mutta täytyy sanoa, että pääsi kyllä vähän ottamaan tunne-elämän päälle. Meinasi ihan hyvä hermo mennä.

Että tämmöistä tällä kertaa.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Käytöksen kultainen kirja ja muita unohdettuja kertomuksia

Otsikko kertoo melko pitkälti kaiken. Useinkin yllättää itsensä ihmettelemästä, mitä ihmiset nykyään opettavat lapsilleen. Keskenkasvuisilla räkänokilla ja alipukeutuneilla pikkutytöillä tuntuu nykyään olevan täysi oikeus häiritä kanssaihmisiä hävyttömällä huutelulla ja ylimielisellä käytöksellä. Ylenpalttinen kiroilu vaikuttaa enemmän säännöltä kuin poikkeukselta. Vastaantulijoiden väistäminen kadulla on tuntematon käsite, kaljakassit kilisten täytetään oikein isolla laumalla tie koko leveydeltä niin, että onneton kanssaihminen joutuu joko pujottelemaan läpi tai väistämään ajoradalle. Ja vanhuksia ei kunnioiteta vahingossakaan edes avaamalla ovea.

Ja annapa olla, jos erehdyt huomauttamaan häiritsevästä käytöksestä tai kehotat tarkistamaan käytöstavat. Vittusaatanaa ja kusipäätä saat suun täydeltä. Huomauttaja itse on homo ja persehuora, sillä "kyllä nuorillakin on oikeus hengata kaupungilla" ja "taas nuorisoa syrjitään, missään ei koskaan saa olla rauhassa". Kyllä, teineilläkin on oikeus liikkua siellä missä muutkin, mutta eikö siinä tapauksessa voisi yleisen viihtyvyyden takia vähän hillitä käytöstään? Siitä hyötyisivät kaikki: nuorille ei enää huomauteltaisi asiasta ja muiden ei tarvitsisi kuunnella joka toisena sanana vittua tai jotain variaatiota siitä.

En pidä itseänikään "vanhana"; lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä, mutta varmaankin menen vielä ihmisluokkaan "nuoret". Onko vajaassa kymmenessä vuodessa kasvatus muuttunut huomaamatta? Onko tapakasvatus unohtunut täysin? Ilmeisesti kouluissakaan ei saada edes pikkulapsia kuriin, koska vähän väliä saa lukea lehdestä, kuinka joku opettaja passitettiin hermolomalle oppilaiden harjoittaman systemaattisen ope-paran kiusaamisen takia. Ovatko vanhemmat niin saamattomia, etteivät saa lapsiaan opetettua tavoille? Vai eikö heitä vain kiinnosta? "Ei sille voi sanoa pahasti, se on niin herkkä, se sulkeutuu ihan täysin." Niin vissiin...

Kyllä minä ainakin muistan, että kotona ei kiroilua kuunneltu, isää toteltiin ja opetettiin kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Ei tässä mitään täydellisiä herrasmiehiä olla, mutta silti... Tämän "kusipään" ei tarvitse toitottaa olemassaoloaan tuntemattomien seurassa värittämällä puhetta sukuelimillä tai esiintymällä korostetun äänekkäästi. Jos satun kohdalle kun vanhempi herras- tai rouvashenkilö on tulossa ovesta, avaan sen ja pidän auki. Ei vaadi suurta ponnistusta. Vanhuksia olen tottunut teitittelemään pienestä pitäen ja kaupan tädillekin voi välillä hymyillä ja kiittää vaihtorahoista. Se saattaa jopa piristää vähän työpäivän keskellä. Uskokaa pois, tiedän kokemuksesta.

Toinen juttu: naispuoliset henkilöt. Välillä alkaa vanne kiristää otsalohkoa, kun 15-vuotias mahtisonni kehuskelee edellisviikonlopun "muijallaan" tai "hoidollaan" tai "eukollaan" tai "akallaan" tai "rotkollaan". Nyt hei v***u oikeesti: vaikka te pelimiehet ette ihan heti ehkä uskokaan, nainenkin on ihminen. Ei käyttötavara. Allekirjoittaneelle on nuijittu takaraivoon sellaisia pikkujuttuja kuin, että naisille esim. pidetään ovea auki eikä rynnitä itse ensin. Toisekseen naiselle voi vaikka jopa - niin ihmeelliseltä kuin se tuntuukin - ojentaa ravintolassa tuolin ennen kuin istuutuu itse. Tai jopa (härregud!) tarjota istumapaikkaa. Ja ravintolalaskun saa, uskokaa tai älkää, maksettua jopa yhdellä kortilla. Miehen. Viedä jopa välillä kukkia!

En sitten tiedä, ehkä nämä edellämainitut eivät enää ole hyväksyttäviä toimintamalleja. Välillä tosiaan tuntuu siltä. Joskus - ihan vain joskus - saa vaikutelman, että nykynaisen mielestä miehen pitää olla epäkohtelias, halventava ja muutenkin öykkärimäinen. Allekirjoittaneelle se ei vain tahdo mennä jakeluun. Ei ole tietenkään suositeltavaa lähteä kaikkeen asenteella "Kyllä, kulta", mutta hei: eivätkös naiset tykkää pienestä hemmottelusta ja herrasmiesmäisyydestä aika-ajoin. Minä ainakin tykkäisin, jos olisin nainen. Mutta kai sitä täytyy itsekin sitten ruveta viljelemään huoritteluja mummeleille ja räkimään pappoja rinnuksille, että onnistuisi elämässä ja näyttäisi hyvältä Tikkurilalla tai Panulla pakkeloitujen teinityttöjen silmissä.

Niin, että haistapa sinäkin v***u.