Kylläpä vainen oli mukavaa aloittaa joululoma pitkän työputken jälkeen. Tai siis olisi ollut. Ensimmäisen lomaviikon - tai osan siitä - nimittäin kulutin näppärästi työpisteellä. Syy tähän löytyy siitä, että eräs "melko" mittava työtehtävä oli sivuutettu johtoportaassa olankohautuksella, ja nyt lähestyvä määräpäivä sai sielläkin yhtäkkiä kämmenet hikoamaan.
Vaan ei hätää: onneksi on alempi johtoporras, jolle voi sujuvasti kaataa tämmöiset pikatilanteet kuin ohimennen tyyliin "Hei, tää homma on annettu meille tehtäväksi kesäkuussa. Että ottakaapa ongelmaksenne ja raapikaahan tää monen kuukauden projekti kasaan. Niin joo, ja deadline on muuten viikon päästä". Että kiitos tästäkin nyt sitten.
Omalta osaltani tämä aiheutti sen, että jätin ensin pari vapaapäivää väliin, että "työryhmä" pääsi asiassa edes alkuun. Sen jälkeen tehtiin viikko raakaa työtä, pyydettiin lisäaikaa, saatiin sitä, tehtiin lisää töitä ja lopulta alkoi tulosta syntyä. Sillä kustannuksella, että työaikasuunnitelmaan merkityt muutama vuosilomapäivä vaihtuivat merkintään "Normaalit tunnit 8". Siis päässäni.
Kun projekti lopulta saatiin hirveällä kiireellä edes nimellisesti päätökseen, en enää edes jaksanut alkaa tapella niistä muutamasta päivästä. Ilmeisesti ne on nyt sitten kirjoissa ja kansissa kulutettu. Vaan samapa tuo, tärkeintä kuitenkin nyt on se, että työ valmistui määräaikaan mennessä ja suhteellisen kunniakkaalla lopputuloksella. Ei ainakaan pomon tarvitse esitellessään pahemmin punastella, vaan voi hymyillen ottaa vastaan omien esimiestensä tyytyväiset nyökkäilyt. Tai niinhän sitä voisi äkkiseltään kuvitella.
No, nyt kun sitten sain loman alkuun, niin eikös puhelin soinut jo heti ensimmäisenä päivänä pariin otteeseen. Nähtävästi viimeisimmät tallennetut versiot olivat mystisesti kadonneet kovalevyltä. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan viimeisimmät muutokset ennen lopullisten versioiden tallentamista olivat suhteellisen pieniä ja ne oli helppo neuvoa puhelimitse. Joka tapauksessa lämmitti valtavasti mieltä saada tunnustusta tehdystä työstä: "Ei se sitten ihan putkeen mennyt . Yritäs nyt seuraavalla kerralla olla vähän huolellisempi näiden töiden kanssa. No mutta meillähän on aikaa täällä tätä korjailla tässä sivussa. *tuut-tuut-tuut-tuut-tuut*"
Että näin meillä päin hoidetaan asiat: saadaan tehtävä, unohdetaan tehdä se, kaadetaan se alaisille viime hetkellä (tai vähän sen jälkeen) ja sysätään samalla vastuu siitä pois itseltä. Lopulta, kun käsketty ryhmä saa tulosta aikaan, otetaan itse vastaan positiivinen palaute. Toisaalta taas, jos palaute on kriittistä, on helppo ilmoittaa, että syy löytyy epäpätevistä alaisista. Lisäksi oma urakka helpottuu, kun kaikki epämiellyttävät työt voi jatkaa suoraan alaspäin. Jää paremmin aikaakin puuhailla kaikkea muuta ja sekoittaa kaikkien työt.
Tästäkin voisin antaa esimerkin: tehtäviini kuuluu suunnitella tietyissä jaksoissa oman osastoni vuoden työtehtävät ja työajat niihin liittyen. Käytännössä se tehdään kahdella lomakkeella: kausisuunnitelma ja työaikataulukko. No, olin ehtinyt aloittaa ensi kevään suunnittelua ja alustava suunnitelma oli valmis ja tallennettu. Kun edellä puitu tehtävä keskeytti suunnitelman laatimisen, jätin sen hautumaan ja ajattelin jatkaa siitä loman jälkeen.
Ihan niinhän tarina ei sitten mennytkään... Sillä välin, kun työstimme projektiamme, oli iki-ihana pomomies käynyt tutkimassa tekemäni raakileen. Ja koska omien hommien tekeminen ilmeisesti ei maistunut, oli koko pohja pyyhitty tyhjäksi ja tilalle tallennettu edellisen kesän suunnitelmat, joihin oli käytännössä vaihdettu päivämäärät. Sinänsä ihan ok, koska kevään syklissä keskitytään melkolailla samantyyppisiin asioihin kuin kesän aikana. Muutetut päivämäärät nyt vaan eivät täsmää kevään aikatauluun.
Toisin sanoen: on mahtavaa palata lomalta parin viikon päästä, kun tietää jo valmiiksi, että saa taas kaivaa mapeista toimintaa ohjaavat asiakirjat ja aloittaa koko suunnitteluprosessin A:sta. Varsinkin, kun se tietää taas massiivista määrää ylitunteja. Työ nimittäin oli sellaisessa vaiheessa, että varsinainen virka-aika olisi mahdollistanut valmiiksi saamisen ajoissa. Tässä tilanteessa siitä ei ole toivoakaan. Ja taas saa kuulla kyvyttömyydestä käyttää hyödyksi annettu apu ja hoitaa työtehtävät ajoissa loppuun.
Hyvää vitun joulua vaan itse kullekin.
Vaan ei hätää: onneksi on alempi johtoporras, jolle voi sujuvasti kaataa tämmöiset pikatilanteet kuin ohimennen tyyliin "Hei, tää homma on annettu meille tehtäväksi kesäkuussa. Että ottakaapa ongelmaksenne ja raapikaahan tää monen kuukauden projekti kasaan. Niin joo, ja deadline on muuten viikon päästä". Että kiitos tästäkin nyt sitten.
Omalta osaltani tämä aiheutti sen, että jätin ensin pari vapaapäivää väliin, että "työryhmä" pääsi asiassa edes alkuun. Sen jälkeen tehtiin viikko raakaa työtä, pyydettiin lisäaikaa, saatiin sitä, tehtiin lisää töitä ja lopulta alkoi tulosta syntyä. Sillä kustannuksella, että työaikasuunnitelmaan merkityt muutama vuosilomapäivä vaihtuivat merkintään "Normaalit tunnit 8". Siis päässäni.
Kun projekti lopulta saatiin hirveällä kiireellä edes nimellisesti päätökseen, en enää edes jaksanut alkaa tapella niistä muutamasta päivästä. Ilmeisesti ne on nyt sitten kirjoissa ja kansissa kulutettu. Vaan samapa tuo, tärkeintä kuitenkin nyt on se, että työ valmistui määräaikaan mennessä ja suhteellisen kunniakkaalla lopputuloksella. Ei ainakaan pomon tarvitse esitellessään pahemmin punastella, vaan voi hymyillen ottaa vastaan omien esimiestensä tyytyväiset nyökkäilyt. Tai niinhän sitä voisi äkkiseltään kuvitella.
No, nyt kun sitten sain loman alkuun, niin eikös puhelin soinut jo heti ensimmäisenä päivänä pariin otteeseen. Nähtävästi viimeisimmät tallennetut versiot olivat mystisesti kadonneet kovalevyltä. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan viimeisimmät muutokset ennen lopullisten versioiden tallentamista olivat suhteellisen pieniä ja ne oli helppo neuvoa puhelimitse. Joka tapauksessa lämmitti valtavasti mieltä saada tunnustusta tehdystä työstä: "Ei se sitten ihan putkeen mennyt . Yritäs nyt seuraavalla kerralla olla vähän huolellisempi näiden töiden kanssa. No mutta meillähän on aikaa täällä tätä korjailla tässä sivussa. *tuut-tuut-tuut-tuut-tuut*"
Että näin meillä päin hoidetaan asiat: saadaan tehtävä, unohdetaan tehdä se, kaadetaan se alaisille viime hetkellä (tai vähän sen jälkeen) ja sysätään samalla vastuu siitä pois itseltä. Lopulta, kun käsketty ryhmä saa tulosta aikaan, otetaan itse vastaan positiivinen palaute. Toisaalta taas, jos palaute on kriittistä, on helppo ilmoittaa, että syy löytyy epäpätevistä alaisista. Lisäksi oma urakka helpottuu, kun kaikki epämiellyttävät työt voi jatkaa suoraan alaspäin. Jää paremmin aikaakin puuhailla kaikkea muuta ja sekoittaa kaikkien työt.
Tästäkin voisin antaa esimerkin: tehtäviini kuuluu suunnitella tietyissä jaksoissa oman osastoni vuoden työtehtävät ja työajat niihin liittyen. Käytännössä se tehdään kahdella lomakkeella: kausisuunnitelma ja työaikataulukko. No, olin ehtinyt aloittaa ensi kevään suunnittelua ja alustava suunnitelma oli valmis ja tallennettu. Kun edellä puitu tehtävä keskeytti suunnitelman laatimisen, jätin sen hautumaan ja ajattelin jatkaa siitä loman jälkeen.
Ihan niinhän tarina ei sitten mennytkään... Sillä välin, kun työstimme projektiamme, oli iki-ihana pomomies käynyt tutkimassa tekemäni raakileen. Ja koska omien hommien tekeminen ilmeisesti ei maistunut, oli koko pohja pyyhitty tyhjäksi ja tilalle tallennettu edellisen kesän suunnitelmat, joihin oli käytännössä vaihdettu päivämäärät. Sinänsä ihan ok, koska kevään syklissä keskitytään melkolailla samantyyppisiin asioihin kuin kesän aikana. Muutetut päivämäärät nyt vaan eivät täsmää kevään aikatauluun.
Toisin sanoen: on mahtavaa palata lomalta parin viikon päästä, kun tietää jo valmiiksi, että saa taas kaivaa mapeista toimintaa ohjaavat asiakirjat ja aloittaa koko suunnitteluprosessin A:sta. Varsinkin, kun se tietää taas massiivista määrää ylitunteja. Työ nimittäin oli sellaisessa vaiheessa, että varsinainen virka-aika olisi mahdollistanut valmiiksi saamisen ajoissa. Tässä tilanteessa siitä ei ole toivoakaan. Ja taas saa kuulla kyvyttömyydestä käyttää hyödyksi annettu apu ja hoitaa työtehtävät ajoissa loppuun.
Hyvää vitun joulua vaan itse kullekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti